Kari Rajamäki

VIHJEPUHELIN JA KEHY-KOSTO

Ulkoministeriön kehitysyhteistyövarojen maksatuksessa tavattiin jälleen valvonnan pettämistä. Luotettavasti ja hallitusti toimiva kehitysyhteistyö tukee vaikeuksissa olevien maiden sosiaalista, taloudellista ja demokraattista kehitystä. Erityisesti, jos se osataan kytkeä vahvasti siviilikriisinhallintaan. Valvonta on oleellinen osa kehitysyhteistyötä, ja se lisää kansalaisten luottamusta ja kehitysyhteistyöhön kohdistamaa hyväksyntää.

Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa jouduttiin erityisesti vuosina 2012-14 arvioimaan perusteellisesti kansainvälisen kehitysyhteistyön toteutusta.

Vaikeutuneessa tilanteessa, jossa määrärahoja ei ollut varaa sitoa momenteille turhaan ja niitä pyrittiin pienentämään, mentiin ulkoministeriössä omalla radalla. Määrärahoja siirtyi aiemmilta vuosilta vuodelle 2014 yhteensä 435 milj. euroa. Vastaava siirtomääräraha oli 365 milj.euroa vuonna 2013 ja 274 milj.euroa vuonna 2012. Eniten siirtomäärärahojen kasvuun olivat vaikuttaneet viivästykset maa- ja aluekohtaisissa hankkeissa. Vaikka kehitysyhteistyöhankkeet toteutetaan epävakaissa oloissa, edellytti valiokunta toiminnan laadun varmistamista ennen määrärahojen käyttöä ja varoitti, ettei rahojen käyttö saa muodostua budjettivuoden aikana itsetarkoitukseksi. Mainittakoon, että yli 400 milj. euron siirtomäärärahat olivat kaksi kertaa suurempi kuin ympäristöministeriön budjetti.

Samoin kiinnitettiin huomiota määrärahojen pirstoutumiseen pienille toimijoille. Toimintojen keskittämisellä suositeltiin hankkeiden hallinnoinnin ja valvonnan tehostamista. Kehitysyhteistyöstä vastannut ministeri Pekka Haavisto rehellisesti myönsi väärinkäytösten vaaran ja kertoi avanneensa ministeriöön ”vihjepuhelimen” epäilyttävien havaintojen suhteen? Valtiovarainvaliokunta vaati jatkuvaa valvontajärjestelmän kehittämistä ja hankkeen läpi tapahtuvaa seurantaa.

Valtiovarainvaliokunta rohkeni puuttua myös hallintokustannuksiin. UM:n kulujen ollessa 5 %, kansalaisjärjestöjen kustannukset kokonaiskuluista hyväksyttiin 10 %:iin. Kaikki kohdemaassa syntyvät kulut tulkittiin toimintakuluiksi! Vuonna 2013 nämä olivat jopa 13%. Tämäkin vaiettu asia tulee hallita, jotta kehitysyhteistyön vaikuttavuus varmistetaan.

Kun mietinnöt ei tehonneet, valtiovarainvaliokunnan vastaavina ”erehdyimme” lähettämään konkreettisen viestin vähentämällä tehottomasti käytetyistä kehy-rahoista 3 milj.euroa, josta suuntasimme 2.7 milj. euroa lähetystöjen sulkemisen välttämiseen ja 300 000 e monimutkaisten ja vaarallisten siviilikriisinhallinnan operaatioiden aiheuttamiin lisävaatimuksiin.

Odotetusti tämän kritiikin ulkopuolella olevan toiminnan vakava läpivalaisu aiheutti voimakasta ärtymystä. Se leimattiin kehitysyhteistyön leikkaamiseksi ja siitähän seurasi tietysti ”kehy-kosto”.

Valtiovarainvaliokunnan vastaavana sain olla pitämättä SDP:n budjetin palautepuheenvuoron, mutta parasta tarjoili syvällisesti ed. Osmo Soininvaara. Hän esitti budjetista vähennettäväksi Vt 23: Varkaus-Joensuu osuuden rakentamiseen esitetyn 7 milj. euron määrärahan sekä Varkauden lentoaseman tukeen esitetyn määrärahan. Salissa kosto oli hivenen heikennyt vajaaksi vihreäksi ryhmäksi.

On kansalaisten luottamuksen ja myös lähtö- ja kauttakulkumaidenkin tilanteen tukemiseksi tärkeätä vahvistaa kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnan otetta ja lisätä sen uskottavuutta ja kansalaisten luottamusta sen toteutukseen.

Väärinkäytösten suhteen on edelleen oltava nollatoleranssi, ja jokainen epäily on tutkittava. Mieluusti huolehtimalla ministeriön valtiontaloudentarkastusviraston tuella kehittyneen valvonnan aikaansaamisesta. Muutakin tarvitaan kuin vihjepuhelin!

 

KARI RAJAMÄKI

kansanedustaja 1983-2015, valtiovarainvaliokunnan vpj ja sdp-vastaava 1991-2015, sisäministeri 2003-2007(SDP)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"sain olla pitämättä SDP:n budjetin palautepuheenvuoron" ?

Toimituksen poiminnat