Kari Rajamäki

Työeläkevarat, ketä varten ?

Kimmo Kiljusen johdolla 35 SDP:n entistä ministeriä ja kansanedustajaa esitämme SDP:n puoluekokoukselle työeläkeindeksin palauttamista palkkapainotteiseksi indeksiksi. Keskeistä on tunnustaa, että kun eläkkeiden lähtötasot ovat alhaiset ja kun nykyinen työeläkeindeksi ei turvaa eläketasoa, eläkeläisköyhtyminen kärjistyy. SDP:n eduskuntaryhmän johdolla poistettiin 1990-luvun lopulla Ahon raippavero eli korotettu sava-maksu. Muutakin korjattavaa jäi.

Oli odotettua, että työeläkeyhtiöiden vahva verkosto reagoi tähän vaatimukseen voimalla. Komissaari Kataisen kansliapäällikkö Romakkaniemi (kok) tekee historiaa, kun kantaa huolta pienistä eläkkeistä. Veroparatiisikeskustelu, vaurauden maailma bonuksineen ja kansalaisten arjen todellisuus ovat etääntyneet. Tällä on vakavia vaikutuksia myös hallinnon ja suomalaisen demokratian hyväksyttävyyteen. On toimittava veronmaksukyvyn mukaisella oikeudenmukaisuudella.  Valtaosin leikkaukset ovat kohdistuneet pahentaen tulo- ja terveyseroja ikäihmisten, työttömien ja opiskelijoiden osalta. Palvelumaksujen korotukset, lääkekorvausten pienentäminen tai sähkö- ja lämmityspolttoaineverojen nosto ym. vaatii tarkempaa kohdentumisen tarkastelua.

Ei eläkeläisetkään ole täysin veljiä keskenään. Tällä hetkellä 60 %:lla eläkeläisistä tulot ovat alle 1500 E/kk. Takuueläkkeen varassa on 100 000. Köyhyysrajan eli 1190 e alapuolella on kolmannes. Kelan valtuutetuissa kiinnitimme huomiota mm. eläkeläisten heikentyneeseen kykyyn lunastaa lääkkeitään. Pitkäaikaistyöttömistä joka kolmas ja eläkeläisistä yli kymmenes joutuu taloudellisista syistä pidättäytymään heille määrättyjen lääkkeiden käytöstä. Tämä on otettava huomioon lääkekorvausjärjestelmän kehittämisessä.

Tuoreen vanhuusköyhyyden ehkäisemistä koskevan tutkimuksen mukaan tärkeää on, kuinka alueellisilla sosiaalipalveluilla ja erityisesti kotihoidolla pystytään vastaamaan vanhusten tarpeisiin. Tärkeää on myös, että julkiset palvelut jakaantuvat tulevaisuudessa tasaisesti ja ettei jako hyvin ja huonosti toimeen tuleviin vanhoihin ihmisiin kasva.

Köyhyys kasaantuu ikääntyneisiin, naisiin ja yksinasuviin. Vanhuusköyhyyden osalta nousee esille köyhien ikääntyneiden naisten asema. Mummoneuro on 66 senttiä. Suurin yksittäisten naisten köyhyysriskiä nostava tekijä on työhistorian lyhyys ja yksilötasolta nouseva köyhyysriskiä lisäävä tekijä on omaishoitajuus.

Tarvitaan kaikkien eläkeläisjärjestöjen vahvaa yhteistä painetta, jotta verotus- ja budjettiratkaisujen vaikutukset arvioidaan paremmin pienituloisten eläkeläisten aseman kannalta. On huolehdittava, ettei tulo- ja terveyserot jatka kasvuaan.

Eräs kohde on ilman muuta omaishoitajat. 60 % sopimusomaishoitajista on eläkeläisiä. Kunnat käyttävät omaishoidon tukeen ja tukipalvelut ml. 450 Me. Jos omaishoidon tukea ei olisi, kunnat joutuisivat maksamaan korvaavasta hoidosta 1.7 miljardia e.

Korjaustoimia vaativa asia on myös eläkeläisten kotitalousvähennyksen käyttö. Vähennyksen enimmäismäärä 2400 e tarkoittaa tietysti sitä, että kotitalousvähennystä jää ainakin osittain vähentämättä n.11 000 henkilöllä, jotka useimmiten ovat vanhempia ja yksin asuvia eläkeläisiä. Hoiva-ja hoitopalvelujen ostamisessa pienituloiset eläkeläiset eivät täysimääräisesti pysty hyödyntämään vähennystä.

Ikäsyrjintää arkipalveluissa edustanee 65 vuoden yläikäraja Kelan kuntoutustuissa.

Arka ja valtarakenteisin liittyvä laajempi kysymys, on eläkerahastojen varojen käyttö.

Kimmo Kiljunen on perustellusti nostanut esille sen, että Suomen eläkejärjestelmä voi hyvin, mutta eläkeläiset huonosti. Eläkevarat ovat n.180 miljardia euroa, maksetut eläkkeet n.25 miljardia euroa ja eläkkeitä maksettaessa rahastoihin ei ole koskettu. Vuodesta 1995 eläkerahastot ovat viisinkertaistuneet ja eläkkeet kaksikertaistuneet. Eläkevaroja on nyt lähes kahdeksankertaisesti yhden vuoden työeläkemenoihin ja suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä.  Toivon, että esitystämme ei eläkeläisjärjestöissä teilata, kuten työeläkevaroja sijoittavat ja hallinnoivat tekevät. Työeläke on myöhennettyä palkkaa, joka on rahastoitu. Eläkkeiden korotus indeksileikkausten tarkistuksen kautta olisi myös elvytyspolitiikkaa. Ostovoiman lisäys menisi suoraan kotimaiseen kysyntään. Valtion ja kuntien verotulot lisääntyisivät, asumis-ja toimeentulotukimenot vähenisivät. Tarvittaisiin myös vähemmän kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä. Tähän ei tarvita verovaroja, vaan rahat löytyvät ulkomailta eläkerahastojen sijoitustuotoista.

Tosiasia on, ettei muualla Länsi-Euroopassa vanhusten köyhyys kärjisty kuten Suomessa. Ruotsissa nostettiin muuten eläkkeitä viime vuonna 4,5 %, syynä eläkerahastojen suuret tuotot.

Valtiovarainvaliokunnassa kiinnitin useasti huomiota siihen, että Suomi pelaa näillä ylisuurilla eläkerahastoilla ja ne on panttina EMU-kriteerien osalta. Perusteluina eläkerahastojen käyttämättömyydelle eläkkeisiin esitetään myös sen käyttämistä työeläkemaksun alentamiseen ja eläkerahastojen vakavaraisuuden tukeminen. Sieltä toki löytyy myös sekä asiakashyvitykset ja korkeat, 500 milj.euron hallintokulut jne.

HS:n Tuomo Pietiläinen on selvityksissään tuonut esille, miten työeläkeyhtiöt suosivat ja jakavat suomalaisten eläkesäästöjä myös kaukana työeläkejärjestelmästä oleviin tarkoituksiin. Tai miten Varman johtajien lisäeläkevakuutukset Mandatumista maksetaan työeläkejärjestelmästä (HS 25.9.). Yhteisten työeläkevarojemme valvonta pettää Finassivalvonnan (Fivan) puolella.

Esityksemme tähtää siihen, että SDP ja eduskunta reagoi eläkeläisten sosiaaliseen asemaan parantavalla tavalla. Keskustelun on johdettava selkeisiin päätöksiin paisuneiden työeläkevarojen käyttämisestä jälkeenjääneiden pienten työeläkkeiden tasojen korjaamiseen tavalla, jossa ei vaaranneta tulevien työntekijöiden eläketurvaa.

 

KARI RAJAMÄKI

kansanedustaja 1983-2015(sdp)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Ottamatta kantaa muuten kirjoitukseen, niin totean, että tuo lause ei todellakaan pidä paikkaansa.

"Työeläke on myöhennettyä palkkaa, joka on rahastoitu."

Osa työeläkevakuutusmaksusta on rahastoitu, mutta ei se kenenkään palkkaa ole. Eläkettä ansaitaan prosentteina palkasta.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Mitä enemmän olen asiasta lueskellut, sitä enemmän olen ollut Kiljusen esitystä vastaan. Indeksien muuttaminen mahdollistaisi vain eläkeläispurjehtijoille isommat purtilot, mutta jättäisi leipäjonossa olevat vanhukset edelleen leipäjonoon.

Jos haluatte päästä eroon eläkerahastoista, jotta se hyödyttäisi mahdollisimman monia, niin
A) Palauttakaa vetovastuu työeläkkeistä työeläkerahastoille valtion kirstun sijasta.
http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221083-julk...
A) Laskekaa eläkeikää.
http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218513-elak...
C) Nostakaa minimieläkkeitä, mutta pistäkää Kelan sijasta työeläkeyhtiöt maksamaan erotus.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

kohdat A) - C)
Juuri näin.
On aivan mieletöntä "säästäminen", jossa eläkeläiset joutuvat sossuun paisuttaen sekä byrokratiaa, että kunnan menoja. + että se on alentavaa (monen mielestä, vaikka kyse on oikeudesta).

Naiset, hoidettuaan kakarat ja vanhukset, ovat sen aikana ja sen jälkeen yhteiskuntamme kaikkein köyhimpiä. Siinä kiitos!???

Henry

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kari, entä jos vedetään rahastot kerralla sileäksi tälviisiin:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214000-o...

?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Eli nostetaan palkkakustannuksia kohoavien eläkevakuutusmaksujen verran? Eläkkeet edelleen karttuvat luvatut 1,5% ja maksussakin on jotain? Eipä yksi kiky taida silloin paljon auttaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niinno, eiköhän tuossa kävisi ennemminkin niin päin että eläkemaksuja voisi alentaa, kun pitäisi kerryttää vain omaa eläkettä, eikä maksaa maksuja myös omien eläkemaksujensa maksamisen unohtaneiden "Kiljusten" puolesta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #6

Itse uskon, että kävisi niin, että mitä sitä nyt säästämään, sillä ehtiihän sitä myöhemminkin. Sitten "eläkeiässä" apua haettaisiin yhteiskunnalta, kun on ollut niin paljon mukavampaa pistää raha haisemaan kun on vielä kyennyt. Ehkä siinä joku säästäisi, mutta itse en siihen kokonaissäästöön usko. Mitä maksuja muuten ajattelet "Kiljusten" unohtaneen?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #7

Eläkemaksujen korotuspaine on ollut vuosikymmenet täysin selvää jokaiselle joka on joskus nähnyt Suomen väestön ikärakennetta kuvaavan käppyrän. "Kiljuset" päättivät jättää korkeampien eläkemaksujen maksamisen myöhemmille ikäluokille, ja päätyivät sen sijaan käyttämään maksuvaran nykyisen eläkkeensä laskuperusteena olevan palkan korottamiseen.

Oikeastaan siis "Kiljuset" ovat rällänneet ihan niin kuin kuvaat.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #8

1993 asti työeläkevakuutusmaksuista vastasivat 100%:sti työnantajat, lakisääteisesti. Olisiko "Kiljusten" pitänyt mennä ohi lakien maksamaan osa/kaikki työnantajien työeläkevakuutusmaksuista? Olisiko "Kiljusten" pitänyt vaatia 1%:n karttuman sijasta jotain muuta, ohi lainsäädännön? Pitäisikö ylipäänsä kaikki lain määrämät velvollisuudet vain ohittaa?

"Kiljuset" eivät ole rällänneet, ellet väitä, että nuo Kiljuset päättivät kaikista asioista. Eläkkeitä on rahastoitu 1962 alkaen, joten mikäli järjestelmä ei ole ollut hyvä, niin onko syy "Kiljusissa"?

"Kiljusetko" niistä palkoista ovat päättäneet? Ymmärtääkseni sekä eläke-ehdoista, että palkoista ovat päättäneet työmarkkinajärjestöt.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

90 luvlla käytiin ns eläkepommikeskustelu. Olin useammassakin liiton järjestämässä tilaisuudessa missä todistettiin, että eläkepommikeskustelu on täyttä humpuukia. Pihvinä oli, että eäkeikää ei tarvitse nostaa eikä eläkemaksuja. Toki kumpaankin alettiin 90 luvulla puuttumaan, mutta hitaasti. Eläkeputkeen pääsi 90 luvun alussa vielä 53 vuotiaana ja elämaksu oli hieman yli 10% palkkasummasta. Jos tuolloin olisi tartuttu ripeästi toimeen tilanne olisi ehkä parempi ja oikeudenmukaisempi tänään. Puolet yli 50v oli erilaisten järjestelyiden piirissä 90 luvulla. Käytännössä erilaisten varhennettujen eläkesysteemien avulla. Jos halutaan auttaa eläkeläisköyhiä toimet pitää kohdistaa heihin ei kaikkiin eläkeläisiin.

Kiljunen ja Rajamäki olivat tuon ajan vastuullisia politiikkoja. Tuolloin kaikkea ei pantu nettiin. Olisi mukava lukaista heidän mielipiteitään silloiseen eläkekeskusteluun. Kumpaakin HERRAA olen kyllä kuullut erilaisissa demareiden tilaisuuksissa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Koko järjestelmä oli heti alusta asti viallinen. Rahastoille haettiin 5%:n tuottoa kun inflaatio laukkasi kaksinumeroisissa luvuissa. Nimellisesti homma ilmeisesti toimi, mutta reaalisesti ei. Indeksit maksetaan tasausosasta, joten vastuuta siirrettiin tuleville polville. Sitten lainaukseen otettiin korkeampi prosentti, mutta sekin "tuotto" lypsettiin sen hetkisiin maksuihin. Alla lisää aiheesta.

http://jariojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222557-t...

Työmarkkinajärjestöt siis hyväksyivät tämän epäreilun toiminnan. Poliitikot olivat samassa "juonessa" mukana. On muistettava, että työntekijöiden (Kiljusten) kannalta hommalla ei liene ollut kovin suurta väliä, sillä heillehän luvattiin tuleva eläke ja kaikki maksut menivät työnantajien piikistä. 80-luvulle asti eläke-ehtoja parannettiin ja siitä eteenpäin niitä on heikennetty. Nyt on tärkeää, että jatkossa tehdään oikeudenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja.

1993 työntekijät alkoivat maksamaan osan työeläkevakuutusmaksun kulusta. Teen oman blogin tästä työntekijän osakkuudesta työeläkeyhtiöissä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Käytännössä työnantaja tietenkin maksaa kaiken vastikkeeksi työpanksesta. Se on palkansaajan vedättämistä ettei ihan koko veronmaksun määrä paljastu.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #13

Minä katson asiaa vähän eri tulokulmasta.

Tietenkin työnantajalle kaikki menot ovat kuluja. Periaatteessahan vuokrakulut ja koneista ja laitteista aiheutuneet kulut jne. alentavat työnantajan mahdollisuuksia maksaa korkeampia palkkoja. Samoin kaikki palkkojen sivukulut. Kaikkien kulujen jälkeen omistajat haluavat vielä yrityksestään voittoja, mitä he toivottavasti pelkästään työllistämisenkin takia saavat.

Vaikka tulevat eläkkeet määräytyvät maksettujen palkkojen mukaan, niin siitä huolimatta kyseessä on työnantajalle työeläkevakuutusmaksu. Voisihan kyseessä olla vaikkapa palovakuutusmaksu, joka tietenkin myös vähentää mahdollisuuksia palkankorotuksiin. Palkatessaan työntekijän työnantaja kyllä tietää siitä seuraavat kulut. Eläkekulut eivät siis mitenkään poikkea muista yrityksille tulevista kuluista. Usein sanotaan, että mikäli eläkekuluja ei olisi, niin työntekijä saisi vastaavan summan isompaa palkkaa. Miten niin saisi? Yhtä hyvin voisi väittää, että mikäli yrityksen ei tarvitsisi maksaa veroja, niin palkat olisivat isompia.

Mikäli hinnat nousisivat paljon, niin en usko, että yksikään työntekijä hyväksyisi sitä, että palkkoja ei nosteta, vaan tulevat eläkkeet olisivat vaihtoehtoisesti sitten joskus vähän suuremmat. Kyllä palkkataso on se mitä varsinaisesti seurataan, ja siitä seuraavat eläkkeet ovat vain bonusta.

1993 palkansaajat käytännössä antoivat työnantajien työeläkevakuutusmaksuun oman alennuksensa, kun he alkoivat maksamaan osan tuosta sosiaalivakuutusmaksusta. Työnantajille tuo oli kulujen pienentymistä, mutta tuskin sitä suoraan palkkoihin siirrettiin? Lisäksi tuo maksu vähennettiin palkasta josta eläkkeet määräytyvät, joten se käytännössä pienensi myös tulevia eläkkeitä. Vähennys ei ole pieni, sillä vuosikymmenien aikana tuo alennus kertaantuu samalla tavoin, kuin yleensä korkoakorolle nostaa sijoituksia. Uudistuksessa tämä asia muuttuu, niin kuin moni muukin asia.

Tästä syystä myöskin katson, että eläke ei ole myöhennettyä palkkaa. Eläke on palkasta laskettava osa, joka kertyy tiettyjen eläkesääntöjen mukaan. Työeläkevakuutusmaksujen on tarkoitus turvata tuo luvattu saatava.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mun käsittääkseni kasvulla on myös tekemistä nykyisten eläkkeiden maksamisen kanssa. Jos Suomi ei pääse kasvu-uralle eläkkeiden rahoitus käytännössä romahtaa.

Eli tämä on sillä lailla tyypillinen pyramidihuijaus. Kun maksajia ja tai rahaa(kasvua) tulee systeemi voi hyvin. Kun maksajat vähenävät tai esim palkat eivät nouse jopa laskevat systeemi romahtaa. Perustuu ajatukseen ikuisesta kasvusta. Toimiiko tämä näin?

Toimituksen poiminnat